Vantaan kaupunki toteutti lokakuussa 2024 turvallisuuskyselyn, jonka mukaan vantaalaiset kokevat oman naapurustonsa huomattavasti turvallisemmaksi kuin kaupungin kokonaisuutena. Yhteisöllisyys ja tuttuus lisäävät turvallisuudentunnetta – ilmiö, jonka tunnistan myös omissa kokemuksissani.
Viime vuosina yleinen turvallisuudentunteeni on heikentynyt, vaikka en ole itse kohdannut uhkaavia tilanteita. Ennen 2020-lukua liikuin ulkona myöhään iltaisin ja työskentelin kaduilla, mutta nykyään vältän pimeällä kulkemista. Syynä ei ole tilastollisesti kasvava turvattomuus, vaan uutiset ja etääntyminen katukulttuurista. Kun olin päivittäin tekemisissä katutyön kautta erilaisten ihmisten kanssa, tunsin ihmiset ja ymmärsin tilanteiden taustoja enkä kokenut oloani turvattomaksi. Nyt tuntemattomat tilanteet ja ihmiset herättävät enemmän huolta.
Vantaan teettämässä kyselyssä asukkaiden suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat nuorisorikollisuus, syrjäytyminen ja huumeidenkäyttö. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna emme elä erityisen turvatonta aikaa. Turvallisuuden tunne on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista, jota voi toivoa. Sen takia siitä huolehtiminen on tärkeää. Viime aikoina on kuitenkin tapahtunut yksi selkeä ja erittäin huolestuttava muutos. Yhä nuoremmat tekevät enemmän rikoksia ja erityisesti 14-vuotiaiden junioreiden määrä on kasvanut näissä tilastoissa Tämä aiheuttaa myös sen, että nuoret kertovat yhä useammin turvattomuuden kokemuksistaan. Sen ratkaiseminen on meidän aikuisten vastuulla.
Kaupunkilaisten ratkaisuehdotuksista suosituin oli tarve lisätä poliisin näkyvyyttä, ja itsekin toivoisin valvontaa tietyille alueille. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise sosiaalisia ongelmia. Poliisi valvoo turvallisuutta, mutta syrjäytymistä, päihdeongelmia ja nuorten rikollisuutta on ehkäistävä muilla keinoilla. Tarvitsemme ennaltaehkäiseviä palveluja, varhaista puuttumista ja turvallisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.
Turvallinen kaupunki ei synny pelkästään valvonnalla, vaan panostamalla asukkaiden hyvinvointiin ja osallistuuteen. Ilmaiset harrastusmahdollisuudet, yhteisölliset tilat ja vahvat tukipalvelut ehkäisevät syrjäytymistä ja rikollisuutta. Hyvinvointivaltion suojeleminen ja pahoinvoinnin vähentäminen on myös panostus jokaisen asukkaan turvallisuuteen.
Karita Snellman 