Tekoäly on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista, ja sitä kehitetään ympäri maailmaa. Vaikka olen itse tehnyt työurani lähellä asiakkaita, joilla on usein monimutkaisia elämäntilanteita, ja aikaisemmin pidin teknologian kehitystä uhkana inhimillisen kohtaamistyölle, näkemykseni on muuttunut. Aloitin vuosi sitten hyvinvoinnin analytiikan asiantuntijan opinnot (YAMK), ja tekoäly on yksi keskeisistä koulutuksen teemoista. Lisääntynyt tieto on kasvattanut innostustani tekoälyä kohtaan, mutta samalla myös muuttanut sen uhkakuvia.
Aluksi lyhyesti tekoälyn käsitteistä, joiden lähteenä toimii kurssimme avoimet luentomateriaalit (hyvät videot, linkki lopussa). Tekoälyllä ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta yleisesti ottaen sitä pidetään tietokoneohjelmana tai laitteena, joka suorittaa toimintoja, joita tavallisesti pidetään älykkäinä. Tekoälyjärjestelmät hyödyntävät usein neuroverkkoja ja oppivat datan avulla suurten toistomäärien myötä. Koneoppimiseen tarvitaan dataa ja matemaattinen malli, jota iteratiivisesti korjataan prosessin aikana datan avulla. Tekoälyn analytiikka voidaan jakaa neljään tasoon: kuvailevaan, diagnosoivaan, ennakoivaan ja ohjaavaan. Mitä edistyneempää analytiikka on, sitä enemmän tekoäly pystyy tekemään laskelmia ja päätöksiä, joiden toteuttaminen veisi ihmiseltä huomattavasti enemmän aikaa. Autonominen auto on hyvä esimerkki ohjaavasta analytiikasta, jossa järjestelmä tekee itsenäisesti päätöksiä datan perusteella. Sen taustalla on dataan perustuvat päätelmät parhaasta lopputuloksesta. (Lehtimäki 2024.)
Tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Molemmat toivovat sen lisäävän tehokkuutta ja tuottavuutta. Valtioneuvoston julkaisemassa kolumnissa (Heinäsenaho, Äyräs-Blumberg & Lähesmaa 2023) pohditaan, kuinka generatiiviset tekoälymallit tulevat lähivuosina mullistamaan terveydenhuollon. Mallit, jotka osaavat tuottaa tekstiä ja kuvia, kykenevät kommunikoimaan entistä paremmin ihmisten kanssa. Tekoäly voi käsitellä suuria tietomääriä tehokkaammin kuin ihminen, ja se voi auttaa sekä työntekijöitä että potilaita esimerkiksi ohjeiden antamisessa. Lisäksi tekoälyä kehitetään tekemään entistä paremmin kirjauksia potilaskäynneistä ja tuottamaan tarvittavat reseptit. (mt.)
Asiakastyöhön vapautuneen ajan lisäksi tekoälyn hyödyntämisellä on taloudellista arvoa. Investointipankin Goldman Sachsin raportissa on arvioitu tekoälyn johtavan 1,5 prosentin tuottavuuden kasvuun ja sillä olisi mahdollista korvata jopa neljäsosa maailman työpaikoista läntisessä maailmassa (Heinäsenaho ym. 2023). Tekoälyn vaikutukset työelämään eivät ole yksiselitteisiä ja samalla kun se korvaa tiettyjä työtehtäviä, se voi luoda uusia työmahdollisuuksia heille, jotka pystyvät hyödyntämään tekoälyä työssään. Tekoälyä hyödyntävät hyvinvointia lisäävät ja mittaavat laitteet todennäköisesti myös lisääntyvät ja se edistää ihmisten omatoimisia mahdollisuuksia seurata omaa terveyttä (esim. älymittarit) ja lisätä kotiin hyvinvointia (esim. älykotiratkaisut).
Tekoäly on jo osa arkeamme niin yksityiselämässä kuin työpaikoilla. Tärkein asia miksi juuri meidän julkisen alan työntekijöiden tulisi olla kiinnostunut tekoälystä liittyy sen etiikkaan. Tekoäly ei ole kielellisesti tai arvomaailmallisesti neutraali, vaan siitä tulee sellainen, kuin miten se opetetaan. Siksi on merkityksellistä, kuka kouluttaa tekoälyä – ovatko ne hyvinvointialan toimijat vai muut tahot? Ja missä tekoälyä koulutetaan – Euroopassa vai sen ulkopuolella, missä datan saatavuus voi olla helpompaa? Hyvinvointialan haasteina tekoälyn koulutuksessa ovat usein resurssipula, datan rajallinen saatavuus sekä aikaa vievät lupaprosessit (Immonen 2024.)
Yksityisyydensuoja asettaa lisähaasteita sekä tekoälyn koulutukselle että sen turvalliselle käytölle asiakas- ja potilastyössä. Jos hyvinvointiala ei aktiivisesti osallistu tekoälyn kehittämiseen, se saattaa kasvaa erilaisessa arvoympäristössä, mikä voi johtaa monimutkaisiin eettisiin kysymyksiin. Miten tekoäly esimerkiksi oppii ratkaisemaan tilanteita, joissa täytyy priorisoida potilaita? Voiko algoritmeihin perustuva sisältö johtaa ihmisten arvomaailman kaventumiseen, kuten olemme nähneet TikTokin kohdalla?
Mielestäni tekoälyn mahdollisuudet voidaan nähdä myös sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Tällä hetkellä ajattelen, että tekoäly ei ole korvaamassa ihmisten kohtaamisia, vaan se tarjoaa apua työvoimapulan ja taloudellisen paineen keskellä toimien ihmisen työparina. Itse odotan, että voin käyttää työssäni opinto-ohjaajana tekoälyä työni tehostajana tiedonhankinnassa sekä muistiinpanojen kirjoittajana. Uskon, että myös opiskelijat hyötyisivät omasta sovelluksista, joihin olisi tallennettu tärkeimmät tiedot ohjauksista (myös eri ohjaajien tekemät). Jotta tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaasti, on tärkeää, että hyvinvointialan päättäjät ja muut toimijat ymmärtävät sen mahdollisuudet ja eettiset haasteet. Lisäksi tekoälyä on kehitettävä johdonmukaisesti hyvinvointialan arvomaailman ja tarpeiden pohjalta.
Ps. Kirjoitin tämän tekstin ensin itse ja sen jälkeen pyydetty ChatGBT:n tekemään siitä parempi versio. Tekoäly yksinkertaisti ja sujuvoitti tekstiäni, jonka pohjalta muokkasin muutamia lauseitani. Mutta samalla se jätti pois esimerkit mahdollisista uhista, joissa se tarjoaisi naisille naisvaltaisia aloja tai suosittelisi perheen sosioekonomisen aseman mukaan akateemista uraa. Kun kysyin, onko tekoälyn mielestä yllä olevat asiat mahdollisia uhkia, se vastasi, että on olemassa potentiaalinen riski vahvistaa ja toistaa ennakkoluuloja. Sen takia ”tekoälyjärjestelmää tulisi kehittää siten, että ne eivät vain toista menneisyyden kaavoja, vaan myös avaavat uusia mahdollisuuksia kaikille käyttäjille. Tämä vaatii tarkkaa algoritmien suunnittelua ja eettistä arviointia”. (ChatGBT 2024.)
Lähteet:
Heinäsenaho, M., Äyräs-Blumberg, O. & Lähesmaa, J. 2023. Tekoäly mullistaa terveydenhuoltoa – mahdollisuudet hyödynnettävä viipymättä. Kolumni. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 7.9.2024 https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tekoaly-mullistaa-terveydenhuoltoa-mahdollisuudet-hyodynnettava-viipymatta
Immonen, M. (2024) Tekoäly. Luento 6.9.2024. Lapin ammattikorkeakoulu.
Lehtimäki, P. (2024). Tekoälywebinaari. eOppiva. Viitattu 6.9.2024 https://www.eoppiva.fi/asiantuntijat/pasi-lehtimaki/
Karita Snellman 